Joulunpyhät tulivat ja menivät vauhdilla. Taas ollaan sorvin äärellä töissä. No tuleehan se joulu ensivuonnakin aika pian kesän jälkeen.
Vaimon kanssa jouluna pohdittiin, että koska sitä olisi viimeksi ollut lunta jouluna. Eikä ihan heti muistettu valkeata joulua. Onkohan ilmastonmuutos jo vienyt valkean joulun?
Eilen tuli dokumenttia perheestä, joka eleli mahdollisimman vähän luontoa kuluttaen. Perheellä ei ollut auto, ruuat tuli pakata paperiin kaupassa ja mökille soudeltiin kilometri tolkulla. Tällaisen dokumentin oletetaan herättävän ihmiset ajattelemaan ilmastonmuutosta, mutta näin ei suurilta osin käy. Ihmiset huvittuvat ennemmin äärimäisyyteen asti luontoa suojelevan perheen arjesta kun taas ajattelisivat itse omia tottumuksiaan. Dokumentti kääntyykin komediaksi ja se taas ei ole hyväksi luonnolle. Dokumenttien tulisi olla kantaaottavia, mutta jos halutaan todella vaikuttaa ihmisten tapoihin ja tottumuksiin tulisi tarkoin harkita ohjelman sisältöä. Kyseisen dokumentin tarkoitusperiä en tiedä, joten en aio siitä sen enempää.
Paketteja tuli taas yllin kyllin joten lapseni ja minä olemme tainneet olla kilttejä. Mielenkiintoisin lahja oli nenäkarvanpoistaja. KYLLÄ nenäkarvanpoistaja, sitä minäkin pohtisin. Illalla saunasta tullessani havahduin katsomasta itseäni peilistä, tarkemmin sanottuna sieraimiani katselin. No, vanhetessa alkaa sieraimistakin sojottaman tukku karvaa, joten pukki tietää sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti