HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008

Vuosi rupeaa olemaan pikkuhiljaa takanapäin. Mennyttä vuotta ajateltaessa tulee ensimmäisenä mieleen, että helppo vuosi se ei ollut.

Eduskuntavaalit eivät menneet nappiin meiltä demareilla. Menetettiin useita paikkoja ja tiputtiin oppositioon. Tietenkin onhan se hyvä välillä katsoa maan menoa oppositiostakin, niin voi taas hallituksessa olla silmät paremmin auki. Mielenkiinnolla odotan seuraavia eduskuntavaaleja, josko sitten pääsi vaikka itsekin ehdolle. Viimeksi jäi niin hilkulle tuo jäsenäänestyksentulos.

Työpaikallanikaan ei vuosi ollut hääppöinen. Käytiin läpi laajat YT-neuvottelut ja jouduttiin hyvästelemään useita työkavereita. Täytyy toivoa, että tuleva vuosi olisi poikkeuksellinen eikä työpaikallani olisi ainuttakaan YT-neuvottelua. Valtakunnallisestikin käytiin neuvotteluja. TUPOn kaatuessa jo alkumetreillä aloitettiin neuvottelut aloittain. Metalli teki työntekijöiden osalta sopimuksen jo ennen kesälomia. Tuosta sopimuksesta olenkin eniten kuullut purnausta. Kenttä ei ollut aivan tyytyväinen saamaansa palkankorotuksiin, eikä Vuorenmaan tapaan toimia. Omalta osaltani pidän kemian toimihenkilöiden sopimusta kohtuullisena, vaikkakin se pohjautuu aikalailla palkkojenosalta metalliin sopimukseen. Tehy oli sitten taas oma lukunsa, mutta ei siitä enää sen enempää. Tulevaisuus kertoo oliko Tehyn sopimus hyvä vai ei.

Jokelan tragedia taas yllätti koko Suomen järkyttävyydellään. Toivottavasti tulevaisuudessa vältyttäisiin vastaavilta tapauksilta ja otettaisiin vakavasti lasten pahoinvointi ja ennaltaehkäisevätyö. Päättäjien tulisi muistaa Jokela vielä tulevaisuudessakin, jotta eduskunnan salissa kuullut puheet eivät jäisi vain puheiksi.

Omalla kohdallani loppu vuosi oli onnistumisien suma. Ostimme vaimon kanssa omakotitalon ja vietimme siellä joulun läheisten kanssa. Vaimoni kertoi myös minulle ilouutisen, josta kerron lisää sitten lähempänä juhannusta.

Ei muuta kuin tulevaa vuotta odotellessa.
Hauskoja hetkiä uuteen vuoteen 2008.

Lättyä pussiin

Eilen pelattiin perinteinen välipäivien lätkä eli Kastun lukion vanhat pelurit yrittivät saada lättyä pussiin. Pari kertaa olen aiemminkin ehtinyt välipäivinä pelailemaan, mutta eilen viimeksi. On mukavaa nähdä vanhoja tuttuja ja vaihtaa melkein koko vuoden kuulumiset keskenään. Huonoa pelailussa on se, että huomaa olevansa jälleen kerran huonossa kunnossa. No kuntoa voi taas alkaa kohottaa, vaikka aina niin tehokkaan uudenvuoden lupauksen voimalla.

Muistan aina kun pikku poikana yritti päästä mukaan isojen poikien peleihin. Päästyäni mukaan olin pihalla pelistä kuin lumiukko. Eilen oli tilanne toisin päin. Pikku pojat tulivat mukaan meidän isojen poikien peliin. NO, tällä kertaa sitten isoja poikia vietiin kuin märkää rättiä. Nykynuoriso osasi pelata tai sitten me vanhukset ruvetaan olemaan kankeita ja hitaita, kun peli ei kulje.

Positiivista oli havaita, että pelikentällä oli nuorisoa yhtälailla kun ennenkin. Tietokoneet ja muut vempaimet eivät ole vähentäneet liikkuvan kansan määrää.

Joulu oli taas ja kattilat täynnä puuroo...

Joulunpyhät tulivat ja menivät vauhdilla. Taas ollaan sorvin äärellä töissä. No tuleehan se joulu ensivuonnakin aika pian kesän jälkeen.

Vaimon kanssa jouluna pohdittiin, että koska sitä olisi viimeksi ollut lunta jouluna. Eikä ihan heti muistettu valkeata joulua. Onkohan ilmastonmuutos jo vienyt valkean joulun?

Eilen tuli dokumenttia perheestä, joka eleli mahdollisimman vähän luontoa kuluttaen. Perheellä ei ollut auto, ruuat tuli pakata paperiin kaupassa ja mökille soudeltiin kilometri tolkulla. Tällaisen dokumentin oletetaan herättävän ihmiset ajattelemaan ilmastonmuutosta, mutta näin ei suurilta osin käy. Ihmiset huvittuvat ennemmin äärimäisyyteen asti luontoa suojelevan perheen arjesta kun taas ajattelisivat itse omia tottumuksiaan. Dokumentti kääntyykin komediaksi ja se taas ei ole hyväksi luonnolle. Dokumenttien tulisi olla kantaaottavia, mutta jos halutaan todella vaikuttaa ihmisten tapoihin ja tottumuksiin tulisi tarkoin harkita ohjelman sisältöä. Kyseisen dokumentin tarkoitusperiä en tiedä, joten en aio siitä sen enempää.

Paketteja tuli taas yllin kyllin joten lapseni ja minä olemme tainneet olla kilttejä. Mielenkiintoisin lahja oli nenäkarvanpoistaja. KYLLÄ nenäkarvanpoistaja, sitä minäkin pohtisin. Illalla saunasta tullessani havahduin katsomasta itseäni peilistä, tarkemmin sanottuna sieraimiani katselin. No, vanhetessa alkaa sieraimistakin sojottaman tukku karvaa, joten pukki tietää sen.

Kaarina + Piikkiö = Kaarina

Eilen valtuustot sitten päätyivät kuntaliitoksen kannalle, joskin Piikkiössä ei oltu Kaarinan lailla yksimielisiä päätöksestä. Nyt jäädäänkin odottavalle kannalle. Tuleeko ”uusi” Kaarina hyödyntämään ykköstien varren, kehittyvätkö palvelut jatkossa samalla tavalla kuin ennenkin ja haudataanko nykyisen Kaarinan kaupungintalon remontointi ja laajennus. Joissakin tiedotusvälineissä on mainittu, että Piikkiön kunnantalo korvaisi remontointi tarpeet. Tyytyvätkö tähän viraston työntekijät? Haudataanko myös Kaarinaan suunniteltu kirjasto- ja kulttuuritalo?

Enemmän näyttäisi olevan auki olevia kysymyksiä kuin vastauksia, saati sitten päätöksiä puoleen jos toiseen. Tuleva vuosi tulee varmasti antamaan joitakin vastauksia kysymyksiin. Varmaa on se että asioista tullaan vääntämään useasti kättä, varsinkin kun ensi vuosi on vaalivuosi.

Ihan pihalla, mutta kuitenkin kartalla

Sitä on tullut tehtyä remonttia niin paljon viimeaikoina, ettei maailmanmenoon ole paljon kerinnyt keskittyä. No remontti rupeaa olemaan pikkuhiljaa valmis ja hyvä näin kun tuo joulukin lähestyy kovaa vauhtia.

Sen verran maailmanmenosta olen ehtinyt aamuisin lukea lehdestä, että huomasin Hans Langhin esittämän tarjouksen. Piikkiöläinen Hans Langh teki yhdessä kahden tyttärensä kanssa tarjouksen Piikkiön kunnalle. He tarjoutuivat ostamaan Piikkiön kunnan maa-alueet ja kunnantalon, jotta kunta voisi ottaa aikalisän yhdistymisneuvotteluissa Kaarinan kanssa. Perusteluna Langh piti Paimiota oikeana suuntana Piikkiölle. Aikalailla viimeinen oljenkorsi näyttää ehdotus olevan ja taitaa Langhin mielestä liitos olla liiankin lähellä. No päätöksiä liitoksesta pitäisi tulla tehtyä niin Kaarinan kuin Piikkiönkin valtuustossa tänään. Huomisesta lehdestä siis selviää otettiinko Langhin tarjous tosissaan vai päädyttiinkö liitokseen.

Kaarina ja Piikkiö yhteen soppii...

Kiirettä on pitänyt, enkä ole tännekään ehtinyt kirjoitella. Syy kiireeseen ei ole innostus facebookista, vaan useat kokoukset ja muutto. Perheemme uutta kotia voisi kuvailla perinteiseen tyyliin punainen tupa ja perunamaa. Täytynee ruveta jo hyvissä ajoin opiskelemaan maanviljelystä, jotta tulisi mahdollisimman hyvä sato.

Mitä poliittisiin kuvioihin tulee, niin kuntaliitosta suunnitellaan Kaarinan ja Piikkiön kanssa. Tiistain (4.12.2007) TS:n mielipiteissä eräs piikkiöläinen kunnallispoliitikko valitti ehtojen olevan todella huonoja Piikkiön kannalta. Hän valitti uuden kaupungin nimestä (Kaarina). Tähän asti kuntien liittyessä yleensä suurimman kunnan nimi on valittu uuden kunnan nimeksi, joten kyseessä ei ole mikään suuri poikkeus. Samoin vaakunaksi on valittu taas pienemmän kunnan vaakuna. Hän moitti myös sitä, että Piikkiö liittyy Kaarinaan eikä molempia kuntia lakkauteta ja perusteta uutta. Luonnollinen selitys tähän löytyy siitä, että tällä tavalla ei tarvitse valita joka virkaan uudelleen henkilöitä. Taisi olla kyseisellä kirjoittajalla henkilökohtaisesti enemmän haluja Paimion suuntaan, kuin Kaarinaan.

Omakantani liitokseen on positiivinen. Liitoksen avulla pystyttäisiin entisestään kehittämään ykköstien vartta kohti Helsinkiä. Kaavoituksen kannalta Kaarinan ja Piikkiön raja-alueet pystyttäisiin kaavoittamaan järkevästi. Tärkeätä on pystyä liitoksen jälkeen takaamaan lähipalvelut niin kaarinalaisille kuin tuleville kaarinalaisille (nykyiset piikkiöläiset). Uskon mahdollisen kuntaliitoksen parantavan piikkiöläisten palveluita ja varmaa ainakin olisi, että piikkiöläisten veroprosentti tulisi laskemaan 19,5.

En näe estettä kuntaliitokselle. Olemmehan jo kytköksissä monella tavalla toisiimme esim. terveyskeskus, kansalaisopisto ja useat järjestöt.